Townhouse eli kaupunkipientalo on yhä suositumpi tapa rakentaa viihtyisiä koteja ja asuinalueita myös Suomessa. Kyseessä ovat viereisiin asuntoihin kytketyt, kaksi- tai kolmikerroksiset kaupunkimaiset pientalot, jotka sijaitsevat omalla tontillaan. Hirrestä rakennettu townhouse yhdistää luontevasti modernin puurakentamisen, asumisviihtyvyyden, terveellisyyden ja ekologisuuden Suomessa uuteen asumisen tapaan.
Townhouselle on haettu sopivaa suomenkielistä nimeä: kaupunkirivitalo, kaupunkipientalo tai yksinkertaisesti vain suora käännös kaupunkitalo kuvaavat kaikki Keski-Euroopasta tuttua rakennustapaa, jossa ulkoasultaan yhtenäiset omakotitalomaiset rakennukset on kytketty toisiinsa.
Hirsi Townhouse kilpailutyö / Marko Simsiö
Townhouse-kohteita on toteutettu viime vuosina erityisesti pääkaupunkiseudulla. Kaupunkipientaloissa ei usein ole rivitaloille tyypillistä yhteispihaa, vaan jokaiseen asuntoon kuuluu oma pieni yksityispiha, joka sijaitsee yleensä rakennuksen takana. Sisäänkäynti townhouse-asuntoihin tapahtuu suoraan kadulta.
Kaupunkipientalot luovat tiivistä ja matalaa kaupunkimaisemaa
Yksi syy townhouse-tyyppisten rakennusten suosion kasvuun löytyy suomalaisten asumistoiveiden ja tiiviin kaupunkirakentamisen yhdistämisestä. Omakotitalossa asuminen on haluttu, mutta kaupunkiympäristössä usein hintava ratkaisu. Kun tontit ovat kalliita, pienehköllä pihalla varustettu townhouse tarjoaa sopivasti yksityisyyden tuntua, mutta myös naapureiden tuomaa yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta.
Urbaani ja tiivis asumisen muoto ja elämäntapa kiinnostaa niin kaavoittajia, rakennuttajia kuin asukkaitakin. Ratkaisu sopii hyvin sekä uusien asuinalueiden rakentamiseen että lähiöiden tiivistämiseen. Yhden perheen talon ja rivitalon välimuoto mahdollistaa usein suurehkon asunnon monipuolisen käytön. Kaksi- tai kolmekerroksiset townhouse-talot ovat tyypillisesti sisätiloiltaan muunneltavia, ja koska sisäänkäynti on suoraan kadulta, alakertaan voidaan tehdä tilat esimerkiksi yritystoimintaa varten. Asunnoista voidaan muodostaa asunto-osakeyhtiö tai jokainen voi omistaa oman asuntonsa.
Hirsi Townhouse voitti hirsirakenteinen kaupunkiasunto -kilpailun
Hirsitaloteollisuus ry järjesti syksyllä 2017 Oulun yliopiston Moderni Hirsikaupunki -hankkeen kanssa arkkitehtiopiskelijoille suunnatun kilpailun, jonka tavoitteena oli etsiä uusia, kuluttajia kiinnostavia hirsitalomalleja erilaisiin kaupunkiympäristöihin. Jaetun ykkössijan voitti Oulun yliopiston arkkitehtiopiskelija Marko Simsiön työ Hirsi Townhouse.
Marko Simsiön kilpailutyössä suunnittelu lähti asumisen toiveista: ihmiset haluavat asua kaupunkien keskustojen, työpaikkojen ja palvelujen läheisyydessä. Samaan aikaan he kaipaavat omaa taloa. Townhouse tarjoaa omakotitalomaisen asumisen kaupungin palveluiden ja työpaikkojen läheisyydessä.
“Halusin tutkia Suomessakin suosiotaan lisäävän townhouse-talotyypin sopivuutta kaupunkiympäristöön hirsirakenteisena. Huomasin, että se pystyisi rikastuttamaan suomalaista kaupunkikuvaa ja tuoda vaihtelua kerrostaloille.”
– Marko Simsiö, SAFA-arkkitehti
Hirsi Townhouse kilpailutyö / Marko Simsiö
Kapearunkoiset, toisiinsa kiinni rakennetut kaupunkitalot mahdollistavat tehokkaan ja tiiviin rakentamisen. Aidalla suojattu yksityinen piha mahdollistaa oleskelun yksilöllisessä pihapiirissä. Townhouse-ratkaisuissa talojen lukumäärää voidaan vaihdella joustavasti tontin koon ja tarpeen mukaan.
“Ihailen vanhoja, harvinaiseksi jääneitä kaupunkien puutaloalueita, kuten Helsingin Puu-Vallilaa. Puurakenteinen townhouse voi osaltaan mahdollistaa tällaisten matalien ja tiiviiden puukortteleiden uuden tulemisen.”
– Marko Simsiö, SAFA-arkkitehti
Hirsi Townhouse monipuolistaa kaupunkikuvaa: kadunpuoleinen julkisivu on vähäeleinen, joten se sopii erilaisiin kaupunkiympäristöihin. Hirret on jätetty näkyville, mutta ne on toteutettu nykyaikaisella tavalla. Selkeä muoto ja aukotukset, nollanurkkien käyttö sekä julkisivun metalli- ja lasipinnat tuovat taloille kaupunkiin sopivan modernin ilmeen. Julkisivuihin saadaan vaihtelua ja taloihin
persoonallisuutta hirsien erilaisilla käsittelyillä ja maaleilla. Kattomuodot voidaan rakentaa viereisiin rakennuksiin sopiviksi.
Hirsi Townhousen sisätiloissa hirret ja väli- sekä yläpohjaa kannattelevat palkit ovat jätetty näkyville, jotta aito puurakenne on paremmin havaittavissa. Talon päädyssä on suuri parvekkeelle ja sisäpihalle avautuva lasiseinä, joka tuo valoa sisään ja on avattavissa liukuovilla. Yksityisyyttä ja valon määrää voidaan säätää parvekkeen liukuvilla puusäleiköillä. Rungon keskelle saadaan valoa kattoikkunoista ja valokuilusta.
Muunneltava ja ekologinen kaupunkiasunto
Talossa asuvien lukumäärä ei aina pysy vakiona. Lisäksi asukkaiden tarpeet muuttuvat esimerkiksi heidän ikääntyessään. Jotta asunnossa voidaan asua mahdollisimman pitkään, sen on oltava muunneltava. Siksi Hirsi Townhousen kerrokset on jaettu kolmeen vyöhykkeeseen. Aputilat kuten kylpyhuoneet ovat keskellä talon runkoa ja varsinaiset käyttötilat ovat talon molemmissa päädyissä. Välipohjaa voidaan aukottaa, mikä mahdollistaa korkean tilan esimerkiksi olohuoneeseen.
Hirsi Townhouse kilpailutyö / Marko Simsiö
Tiloja voi muuttaa eri käyttötarkoituksiin, koska ulkoseinät ovat talon kantava runko. Näin sisätilat voidaan jakaa kevyillä väliseinillä pienempiin tiloihin tai vaihtoehtoisesti jättää vaikka koko kerros avoimeksi tilaksi. Hissivaraus mahdollistaa ikääntyvien asukkaiden asumisen talossa mahdollisimman pitkään. Hissi mahdollistaa myös sen, että talon kerrokset voidaan jakaa erillisiksi asunnoiksi. Ensimmäisestä kerroksesta on mahdollista lohkaista osa erilliseksi asunnoksi, esimerkiksi isovanhemmalle tai teinille – tai omaksi tai vuokrattavaksi toimistotilaksi.
Suorakaiteen muotoinen rakennusmassa on energiatehokas. Suurissa lasiliukuovissa ja ikkunoissa on käytetty energialasia. Lisäksi parvekevyöhyke ja siihen liittyvät liukusäleiköt sekä leveä räystäs estävät kesällä liiallisen auringonvalon pääsyn asuntoihin. Suuntaa antavan testin mukaan Hirsi Townhouse on keskivertoa ekologisempi.
Myllypuron Tara – esimerkki modernista kaupunkirakentamisesta
Massiivihirrestä rakennetut kaupunkitalot luovat viihtyisää tunnelmaa Helsingin Myllypuroon vuonna 2012 valmistuneella asuinalueella. Kokonaisuus sisältää 13 kaksi- tai kolmekerroksista kotia, joiden koot vaihtelevat 50-150 neliömetriin.
Asuinalue hyödyntää nykyaikaisen hirsirakentamisen mahdollisuuksia: talot ovat viihtyisiä ja energiatehokkaita. Myllypuron Tara noteerattiin korkealle myös valmistumisvuotensa Vuoden hirsirakennus -kilpailussa.
Case Myllypuron Tara
Myllypuron Tara on puinen kylä keskellä kaupunkia. Se edustaa täysin uudenlaista hirsirakentamista Suomessa. Tämä moderni, massiivipuinen kaupunkitalokohde valmistui elokuussa 2012 Helsingin Myllypuron puutaloalueella, jossa asuu noin 2000 asukasta.
Lue lisääKerro hankkeestasi
Ovatko suunnitelmasi jo pitkällä? Vai onko sinulla vasta tontti, jolle suunnittelet käyttötarkoitusta? Kerro rohkeasti hankkeestasi, niin katsotaan, miten voisimme auttaa.
Jätä yhteydenottopyyntö