Hirsipodi: Hirsirakentamisen historia ja tulevaisuus (Jakso 4)

Suomalaisella hirsirakentamisella on pitkät perinteet, ja aktiivinen tuotekehitys on avannut aistiystävälliselle rakennusmateriaalille uudenlaisia mahdollisuuksia. Juuso Mäkilähteen kanssa suomalaisen hirsirakentamisen historiasta ja tulevaisuudesta keskustelemassa Honkarakenteen projektimyyntipäällikkö Markus Saarelainen.

Suomalaisille kotoisa hirsi voi olla eksoottinen tuote, kun sitä katsoo kaukaa. Niinpä Honkarakenteen hirsirakennuksia kohoaa myös kotimaamme rajojen ulkopuolelle. Terveellinen massiivipuu luo yhä useammin kehykset myös suomalaisperheiden suosimalle modernille omakotitaloasumiselle. Honkarakenteen projektimyyntipäällikkö Markus Saarelainen kertoo, miksi hirsi on tullut rakennustyömaille jäädäkseen.

Kuuntele jakso, paina play! 👇

SEURAAVA JAKSO >>

Lähiluonnosta ainekset hirsitaloon

Honkarakenne perustettiin vuonna 1958 Lieksan Hattuvaarassa, kun Saarelaisen veljesviisikko – Arvo, Viljo, Nestori, Reino ja Eino – rakensi hirsitaloja ensin omiksi kodeikseen, myöhemmin muillekin. Asiakaskunta laajeni nopeasti, ja suomalaisasiakkaiden lisäksi kiinnostus heräsi myös kauempana. Japanin vienti alkoi jo 1970-luvun alussa, kun Suomessa vierailleet japanilaisliikemiehet ihastuivat terveelliseen, ekologiseen ja heille eksoottiseen hirteen.

Ensimmäiset massiivihirsitalot on tiettävästi pystytetty noin 1200 vuotta sitten, ja vielä nykyäänkin Suomesta löytyy jopa 500-vuotiaita hirsikoteja ja -kirkkoja. Hirsi on ollut metsien ympäröimälle kansalle luontainen valinta.  “Ennen vanhaan perustuskivet löytyivät maastosta läheltä, ja siitä vierestä sitten seinäaineet ja kattoaineet”, kertoo Markus Saarelainen.

Aistiystävällinen hirsi sopii monenlaiseen rakentamiseen

Rakennusmateriaalina hirsi on kulkenut pitkän matkan. 1950-luvulla hirsirakentaminen mullistui, kun niin sanottu höylähirsi teollistettiin. Seuraava iso harppaus tehtiin 1980-luvulla, kun Honkarakenne kehitti Suomessa lamellihirsitekniikan, joka paransi hirren kestävyyttä ja energiatehokkuutta sekä ehkäisi halkeilua ja vääntymistä. Viimeisin, Markus Saarelaisen mukaan merkittävin menestystuote on ollut 2000-luvun alun painumaton lamellihirsi, joka mahdollistaa täysin uudenlaisen, modernin arkkitehtuurin hirsitaloille.

Viime vuosina Suomeen on noussut omakotitalojen lisäksi myös hirsisiä päiväkoteja, kouluja, hoivakoteja sekä muita isompia rakennuksia. Kasvu on huimaa. ”Massiivipuu tulee lisääntymään, ja hiilidioksiditavoitteeseen pääsemiseksi puuta tullaan käyttämään enemmän ja enemmän kaikessa rakentamisessa”, ennustaa Saarelainen. ”Asuntorakentamista, kerrosrakentamista ja erilaisia julkisia kohteita tullaan tekemään varmasti, ja niitä on tälläkin hetkellä vireillä.”

Hirrellä on valoisat tulevaisuudennäkymät

Modernien hirsikohteiden suosio kasvaa kaiken aikaa. Viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet hirren voittokulkua myös asuntomarkkinoilla. ”Moni yllättyy siitä, mitä kaikkea massiivipuusta saa tehtyä. Vielä enemmän voi yllättää se, että joka neljäs uusi suomalaisomakotitalo on jo hirrestä”, Saarelainen pohtii. ”On hienoa, että suomalaiset perheet ovat ottaneet asiakseen terveellisen asumisen.”

Saarelainen on varma, että hirren tuotekehitys on vasta alussa. ”Tuotekehityksemme pyörittelee ja testaa paljon uusia asioita. Tehdään paljon yhteistyötä ja yhdistetään eri hybridirakenteita, puhutaan pilaripalkkirakenteesta ja massiivihirrestä. Hirsi ei ole niin sanotusti valmis vielä!”

Juuso Mäkilähteen luotsaama Hirsipodi keskittyy nimensä mukaisesti tuohon jylhään luonnon rakennusmateriaaliin. Tarjolla on ideoita, inspiraatiota ja rahanarvoisia vinkkejä oman hirsitalounelma toteuttamiseen! Pääset myös kuuntelemaan Hirsipodia esimerkiksi Spotifyn, iTunesin, Google Podcastin, Simplecastin sekä muiden podcast-sovellusten kautta.