FAQ: Mitä tarkoittaa, että hirsirakennus hengittää?

Hirsitalossa on tutkitusti hyvä olla. Stressitaso laskee, mieli lepää, keuhkot nauttivat. Kun sisäilma vaihtuu riittävästi ja hallitusti, ilman kosteustaso on miellyttävä, sisälämpötila on tasainen eikä vedontunnetta synny, ollaan hyvän olon lähteillä.

Hirren erikoisuus rakennusmateriaalina on se, että sen luonnolliset ominaisuudet tukevat näitä tekijöitä ja siten paremman sisäilman muodostumista. Haastattelimme Honkarakenne Oyj:n tuotekehityspäällikköä Jukka Rintamäkeä, joka kertoo meille, millainen on tiivis ja hengittävä hirsiseinä ja miksi sen sisällä ihminen voi hyvin.

Onko hirsitalo siis tiivis?

Honkarakenteen hirsitalot ovat hyvin ilmatiiviitä. “Vuosien tuotekehityksellä on rakennuksen kaikkia liitoskohtia kehitetty tiiviimmiksi”, Rintamäki kertoo. “Kun rakennustyö tehdään huolellisesti ja käyttäen laadukkaita tiivistysmateriaaleja, on ilmatiiviysluokituksen paras A-luokka hyvin saavutettavissa. Honkarakenteen monista asiakaskohteista onkin mitattu jopa  ilmavuotolukuja: q50 = 0,2 m3/(m2h).”

Kun rakennuksen vaippa on tiivis, ilmanvaihto on hallittua. “Hallittu ilmanvaihto tarkoittaa, että sisäilmaa vaihtuu koneellisesti suunnitellusti aina oikea määrä ja että tuloilma on laadukasta, koska se kulkee ilmanvaihtokoneen suodattimien läpi eikä vuoda suodattamattomana hallitsemattomasti rakenteiden läpi, jolloin se voisi tuoda tullessaan epäpuhtauksia, pienhiukkasia tai hajuja. Hallittu ilmanvaihto tarkoittaa aina myös energian säästöä ja ekologisuutta, sillä ilmanvaihtokoneen lämmöntalteenottokone kerää osan poistoilman lämmöstä talteen lämmittämään tuloilmaa”, Rintamäki muistuttaa.

Kun rakennustyö tehdään huolellisesti ja käyttäen laadukkaita tiivistysmateriaaleja, on ilmatiiviysluokituksen paras A-luokka hyvin saavutettavissa.

Jukka Rintamäki, Honkarakenne Oyj

Massiivinen hirsiseinä myös varastoi itseensä lämpöenergiaa. “Tämä perustuu puun suureen lämpökapasiteettiin, tiheyteen ja suotuisaan lämmönjohtavuuteen”, Rintamäki kertoo. “Hirsitalo hyödyntää auringon energiaa erityisesti keväällä ja syksyllä, kun matalalta paistavan auringon lämpö varastoituu hirsirakenteisiin. Hirsiseinä luovuttaa lämmön hitaasti yöllä, mikä  käytännössä tarkoittaa selvää säästöä lämmityskustannuksiin.”

Kuinka seinä voi olla sekä tiivis että hengittää?

Hengittäminen ei tarkoita vapaata ilmavirtausta rakenteen läpi. “Hirsitalon hengittäminen tarkoittaa puun luonnollista kykyä sitoa ja luovuttaa kosteutta. Puu on hygroskooppinen materiaali, eli se pyrkii aina tasapainokosteuteen ympäröivän ilman kanssa. Kesäaikaan hirsi sitoo itseensä kosteutta sisäilmasta ja luovuttaa sitä kuivempana talviaikana. Sama tapahtuu myös vuorokausitasolla joka päivä ja yö: esimerkiksi makuuhuoneissa hengittävä hirsipinta sitoo yöaikaan kohonnutta kosteutta sisäilmasta ja luovuttaa sitä takaisin päivällä.”

Hengittävät hirsiseinät tasaavat sisäilman kosteusvaihteluiden ääripäitä, millä on merkitystä sekä terveyden kannalta että myös asumisviihtyisyyden parantajana.

Jukka Rintamäki, Honkarakenne Oyj

“Yksiaineisena hirsiseinä on tunnetusti turvallinen kosteusteknisesti, eikä hirren hengittäminen vaikuta sen pitkäaikaiskestävyyteen. Hirren hengittävyydellä ei ole myöskään vaikutusta energiatehokkuuteen. Hengittävät hirsiseinät tasaavat sisäilman kosteusvaihteluiden ääripäitä, jolla on merkitystä sekä terveyden kannalta että myös asumisviihtyisyyden parantajana.”

Mitä merkitystä tasaisella ilmankosteudella on ihmisen terveydelle?

Kokemusperäisesti tiedetään, että allergikot ja astmaatikot voivat hyvin hirsitaloissa. Rintamäeltä löytyy tieteellinen selitys tälle ilmiölle: sisäilman haittatekijöiden – bakteerien ja homeitiöiden – määrä on pienimmillään silloin kun ilman suhteellinen kosteus on 30-55 prosentin välillä. “Tuolla terveyden kannalta parhaalla sisäilman suhteellisen kosteuden optimialueella pysytään sitä paremmin, mitä enemmän rakennuksessa on hengittäviä hirsiseiniä tasaamassa ilmankosteuden vaihteluita”, Rintamäki tiivistää.

Rintamäki muistuttaa vielä, että vuoden 2018 sisäilmastoluokituksen mukaan mänty- ja kuusihirret luetaan vähäpäästöisiksi M1-luokan rakennusmateriaaleiksi.

Miten liimaus tai pintakäsittely vaikuttaa hengittämiseen?

”Honkarakenteen kaikkien lamellihirsien liimasaumat läpäisevät vesihöyryä. Liimasaumat eivät siis estä kosteuden siirtymistä hirressä eivätkä aiheuta kosteuden varastoitumista hirsiin. Tutkimusten mukaan yhden liimasauman vesihöyrynvastus on yhtä suuri kuin 25 mm:n paksuisen puun vesihöyrynvastus”, Rintamäki kertoo.

Hirsiseinien sisäpintojen käsittelyyn Rintamäki antaa neuvoja. “Hirsirakennuksissa seinien sisäpinnat voidaan haluttaessa jättää käsittelemättä. Pintojen käsittely kuitenkin suojaa niitä likaantumista sekä auringon tummuttavaa uv-säteilyä vastaan. Puupintoja käsiteltäessä vaikutetaan aina puun käyttäytymiseen kosteusteknisessä mielessä, joten jotta hirren luonnollinen ominaisuus sisäilman kosteutta tasaavana säilytetään, tulee käsittely tehdä hyvin kosteutta läpäisevällä ja hirsiin soveltuvalla pintakäsittelyaineella ja aina aineen valmistajan ohjeita noudattaen. Pintakäsittelyaineen valinnassa kannattaa sen vesihöyrynläpäisevyyden lisäksi kiinnittää huomiota aineen uv-suojaavuuteen sekä vähäpäästöisyyteen eli M1-merkintä on aina positiivinen asia.”