Talon päästöjen laskenta – mitä hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki tarkoittavat talon rakennusprojektissa?

Rakennusten ympäristöystävällisyyttä voidaan havainnollistaa hiilijalanjälki ja -kädenjälkilaskelmilla. Vertasimme Honka Oula -hirsitaloamme vastaavankokoiseen kivi- ja puutaloon. Hiilijalanjälki taloilla on lähes sama, mutta hiilikädenjäljessä löytyy selkeitä eroja.

Haastattelimme hiilijalanjälkilaskentaan erikoistunutta insinööriä Antti Virkkusta Vesitaito Oy:stä koskien ympäristöystävällistä rakentamista. Tässä blogiartikkelissa paneudumme siihen, miten laskennan avulla voi todentaa talon ympäristöystävällisyyden ja vähäpäästöisyyden sen koko elinkaaren aikana. Artikkelin lopusta löytyy myös Virkkusen tuottama 15-minuutin webinaari laskennan perusteista.

Mitä hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki käytännössä tarkoittavat?

Hiilijalanjäljellä rakennusprojektissa tarkoitetaan rakentamisesta aiheutuvia kasvihuonepäästöjä, jotka vaikuttavat ilmaston lämpenemiseen. Hiilijalanjäljen laskennalla voidaan selvittää, kuinka paljon päästöjä rakennus aiheuttaa elinkaarensa aikana – aina rakennustuotteiden valmistuksesta rakennuksen purkamiseen saakka. Tämän laskennan avulla rakentaja voi jo suunnitteluvaiheessa tietää millainen talo on mahdollisimman vähäpäästöinen.

Hiilijalanjäljen lisäksi rakennukselle lasketaan myös hiilikädenjälki, jolla mitataan rakennusten myönteisiä ilmastovaikutuksia. Hiilikädenjälkeen vaikuttavat mm. rakenteisiin sitoutunut hiili sekä rakennusmateriaalien kierrätyshyöty.

Hiilijalanjäljen mittayksikköä kutsutaan hiilidioksidiekvivalentiksi (kgCO2e). Tämä mittayksikkö kuvaa lämpenemisvaikutusta, jonka 1 kg ilmakehään päässyttä hiilidioksidia aiheuttaa 100 vuodessa. Rakentamisessa hiilijalanjäljen laskennan tulokset ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalenttien painona neliötä kohti jaettuna arviointijakson pituudella. Käytännössä tämä mittayksikkö kertoo, montako kiloa päästöjä tulee neliötä kohti vuodessa. Lähtökohtaisesti arviointijakson pituutena käytetään 50 vuotta. Mittayksikkö hiilikädenjäljelle on sama kuin hiilijalanjäljellä, mutta luku on negatiivinen.

Hiilijalanjälkilaskenta perustuu Ympäristöministeriön 30.8.2019 julkaisemaan arviointimenetelmään. Tämän menetelmän avulla laskettu rakennuksen hiilijalanjälki on vertailukelpoinen muiden suomalaisten rakennusten hiilijalanjälkiin. Laskentaan käytettävät päästötiedot saadaan esimerkiksi ympäristöselosteesta, Ympäristöministeriön taulukkoarvoista ja energiatodistuksesta.

Hiilijalanjäljen lisäksi rakennukselle lasketaan myös hiilikädenjälki, jolla mitataan rakennusten myönteisiä ilmastovaikutuksia.

Antti Virkkunen, Vesitaito Oy

Vertailussa eri rakennusmateriaalit – miten hirsitalon päästöt vertautuvat muiden rakennusten vastaaviin lukuihin?

Hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen avulla talonrakentajan on siis helpompi ymmärtää, millainen talo on oikeasti vähäpäästöinen ja ilmastovaikutuksiltaan ekologinen. Rakentajan näkökulmasta tämä on mielenkiintoista, sillä omakotitalojen hiilijalanjäljet voivat vaihdella melkoisen paljonkin riippuen lämmitysmuodosta ja rakennusmateriaalista.

Alla on vielä vertailun vuoksi esitetty kolmen eri rakennusmateriaaleista valmistetun talon hiilijalanjälki ja -kädenjälki.

Hirsitalolla suurin myönteinen ilmastovaikutus

Kuten huomata saattaa, vaikka hiilijalanjälki taloilla on lähes sama, on hiilikädenjäljessä selvä ero. Hirsitalolla on selkeästi suurempi hiilikädenjälki eli myönteinen ilmastovaikutus. Suurin hyöty tulee hirsitalon puurakenteen hiilivarastosta:

Laskelmien mukaan hirsitalo on ainoa rakennusmateriaali, jonka hyödyt ilmastolle on suuremmat kuin aiheutuvat päästöt. Kun puu on kasvanut, siihen on sitoutunut hiiltä, ja kun se on rakenteena hirsitalossa, hiili pysyy siellä eikä ole lämmittämässä ilmastoa.

Antti Virkkunen, Vesitaito Oy

Antti Virkkusen 15-minuutin tietoisku:

Vesitaito Oy, webinaarinauhoite 9.6.2020

HUOM! Webinaari on totetettu alkukesästä 2020, sen jälkeen hiilikädenjäljen laskenta on kehittynyt ja laskentaohjelmaa päivitetty, sillä rakennusmateriaaleista on saatu vielä enemmän kierrätyshyötyjä. Tästä syystä webinaarissa esitetyt hiilikädenjäljen arvot ovat todellisuudessa suurempia.

Miten voit vaikuttaa rakennusprojektisi hiilijalanjälkeen:

• lämmitysmuodon valinta: maalampöpumput ovat energiatehokkaimpia,
• käyttövesiverkostoon vakiopaineventtiili, joka pienentää vedenkulutusta,
• energiatehokas ilmanvaihtokone.
• pieni ilmanvuotoluku eli rakennetaan mahdollisimman tiiviiksi,
• yksinkertainen rakennuksen muoto,
• optimaalinen ikkuna- ja ovipinta-ala,
• varaava tulisija,
• materiaalihukan välttäminen,
• vähähiiliset materiaalit ja
• tarpeenmukainen rakentaminen- ylimääräisten neliöiden välttäminen.

Insinööritoimisto Vesitaito Oy on rakennusten energiatehokkuuteen ja elinkaarilaskentaan keskittyvä innovatiivinen uuden ajan insinööritoimisto. Vesitaito on valtakunnallinen markkinajohtaja uudisrakennusten energiaselvitysten laadinnassa.